Englannin kielen käyttö Suomessa ja englannin kielen vaikutus suomen kieleen herättää monenlaisia ajatuksia suomalaisissa. Kyselytutkimuksen osallistujat pitivät englantia monella tavalla tärkeänä ja näkivät englannin käytössä hyötyjä, mutta monet myös kokivat englannin kielen vaikutuksen suomen kieleen kielteisenä.
LAIF-hankkeessa tutkimme mm. suomalaisten asenteita englannin kieltä kohtaan. Viime vuoden lopussa toteutimme verkkokyselyn, johon saimme vastauksia yhteensä 1134 osallistujalta. Sekä määrällistä että laadullista aineistoa kertyi oikein mukavasti, siitä suurkiitos kaikille osallistuneille!
Kyselyn avulla halusimme siis kartoittaa suomenkielisten suomalaisten asenteita englannin kieltä kohtaan, tarkemmin sanottuna liittyen asenteisiin englannin käytöstä Suomessa ja englannin vaikutuksesta suomen kieleen. Tässä tekstissä esittelemme määrällisen aineiston alustavia tuloksia –– tulevissa tutkimusjulkaisuissa syvennämme analyysiä, ja tiedotamme toki keskeisistä tuloksista myös täällä blogissa.
Tavoittelimme vastaajia kyselyyn eri verkkoalustoilta, mm. suomenkielisiltä Reddit-alapalstoilta ja Facebook-ryhmistä. Kaikki vastaajat ilmoittivat puhuvansa suomea äidinkielenään, ja vain pieni osa vastaajista kertoi olevansa kaksikielisiä. Enemmistö vastaajista on alle 40-vuotiaita (ikähaarukka 15–80 vuotta), ja kyselyyn vastasi enemmän miehiä (60%) kuin naisia (34%). Vastaajia on myös kaikista suomenkielisistä maakunnista, tosin enemmistö vastaajista on Uudeltamaalta, Pirkanmaalta ja Varsinais-Suomesta.
Kieliasenteiden lisäksi kyselyssä kartoitettiin vastaajien suhdetta englannin kieleen yhtenä mahdollisena taustamuuttujana. Valtaosa vastaajista koki oman englannin kielen käyttönsä sujuvaksi tai vaivattomaksi kaikilla osa-alueilla (Taulukko 1) ja kertoi käyttävänsä englantia useamman kuin muutaman sanan verran erityisesti sosiaalisessa mediassa, ulkomaalaisten ystävien kanssa sekä työelämässä (Kuvio 1). Sosiaalisen median käyttö saattaa olla erityisen korostunutta vastaajien keskuudessa, sillä kyselyä mainostettiin eniten englanninkielisen Reddit-keskustelualustan suomenkielisillä alapalstoilla. Taulukko 1. Kokemus omasta englannin kielen taidosta, n=1344
Lisäksi valtaosa vastaajista ilmaisi englannin olevan heille henkilökohtaisesti joko melko tai erittäin tärkeä (Kuvio 2). Kaiken kaikkiaan voi siis todeta, että englannilla on iso merkitys vastaajien elämässä.
Asennemittareita kyselyssä oli kaksi: toinen koski englannin kielen vaikutusta suomen kieleen ja toinen englannin kielen käyttöä Suomessa. Molemmissa asennemittareissa oli hieman eri aihealueisiin liittyviä väittämiä, joihin osallistujat vastasivat seitsemänportaisella asteikolla sen mukaan, olivatko he samaa vai eri mieltä väittämien kanssa. Alla olemme selkeyttäneet tulosten tulkintaa supistamalla seitsemänportaisen asteikon kolmeen: eri mieltä, ei eri eikä samaa mieltä ja samaa mieltä. Lisäksi olemme ryhmitelleet samankaltaiset kysymykset allekkain; numerointi viittaa väittämien esiintymisjärjestykseen kyselylomakkeessa. (Huom. eri väittämiin on vastannut hieman eri määrä vastaajia, keskimäärin n. 1300 vastaajaa).
Kuvio 3. Englannin kielen käytön mahdollisuuksiin liittyvät väittämät
Seitsemän väittämää liittyi englannin kielen käytön tuomiin mahdollisuuksiin ja hyötyihin (Kuvio 3). Väittämiä 1, 4 ja 6 lukuun ottamatta enemmistö vastaajista oli samaa mieltä mahdollisuuksia ja hyötyjä koskevien väittämien kanssa. Erityisesti monet vastaajat kokivat, että englannin kieli lisää kansainvälisiä mahdollisuuksia Suomelle ja on tärkeä resurssi suomen kielen ohella (väittämät 8 ja 14). Toisaalta vastaajat olivat erityisen jakaantuneita sen suhteen, rikastuttaako englannin kielen käyttö suomalaista kulttuuria, ja pitäisikö englannin kielen roolin Suomessa vielä kasvaa (väittämät 4 ja 6).
Asenteita mitattiin myös liittyen englannin kielen käyttöön ja kansalliskielten asemaan Suomessa (Kuvio 4). Valtaosa vastaajista koki, että Suomessa tulisi englannin sijaan käyttää kansalliskieliä (väittämät 2, 18) . Lisäksi valtaosa piti englannin kielen käyttöä erilaisissa tilanteissa ongelmallisena esimerkiksi suomen kielen elinvoimaisuuden ja yhdenvertaisuuden näkökulmasta (esim. väittämät 5, 7, ja 15). Vastaajat kokivat myös, että korkeakouluissa tulisi voida opiskella suomeksi ja että on tärkeää säilyttää suomi tieteen kielenä (väittämät 3 ja 10).
Toinen asennemittari koski englannin kielen vaikutusta suomen kieleen keskittyen etenkin englanninkielisiin lainoihin (ns. anglismit, Kuvio 5). Kaiken kaikkiaan enemmistö vastaajista piti englannin kielen vaikutusta uhkana suomen kielelle (esim. väittämät 3 ja 5), vaikkakin kaikista kärkevin ilmaisu englannin kielen tuhovoimasta (väittämä 9) jakoi vastaajia. Anglismit koettiin ärsyttäviksi ja niiden sijaan toivottiin käytettävän suomenkielisiä ilmaisuja (esim. väittämät 8 ja 6). Toisaalta enemmistö vastaajista kuitenkin koki luonnolliseksi sen, että suomen kieli saa vaikutteita englannista (väittämä 13). Ilmeisesti luonnollisuus ei kuitenkaan tarkoita kaikille vastaajille myönteistä vaikutusta. Vaikka väittämien perusteella enemmistö vastaajista vaikuttaa suhtautuvan anglismeihin kielteisesti, useat vastaajat ilmaisivat tavalla tai toisella kuitenkin käyttävänsä itse englanninkielisiä lainoja –– laadullinen aineisto tosin kaipaa vielä tarkempaa analyysiä.
Asennemittarien lisäksi osallistujat vastasivat myös englannin kielen lainojen (ns. anglismit) ja käytön hyväksyttävyyttä koskeviin kysymyksiin. Valtaosa vastaajista piti englannin lainoja hyväksyttävinä etenkin epävirallisissa tilanteissa: puhutussa kielessä ja sosiaalisessa mediassa (Kuvio 6). Toisaalta enemmistö piti myös ammattisanastossa esiintyviä englannin lainasanoja hyväksyttävinä. Virallisissa tilanteissa kuten uutisissa ja muissa puhutuissa virallisissa tilanteissa lainoja ei pidetty hyväksyttävinä.
Englannin kielen käyttö Suomessa koettiin hyväksyttäväksi etenkin työpaikalla ja korkeakouluissa, mutta toisaalta myös osassa palvelutilanteita (hyväntekeväisyysjärjestöt, ravintolat ja kahvilat, Kuvio 7). Kuitenkin mitä virallisemmaksi palvelutilanne muuttui (esim. kirjasto, pankki, sairaala), sitä pienempi osa vastaajista koki englannin kielen käytön hyväksyttäväksi. Pieni osa vastaajista ilmaisi myös avovastauksissa, etteivät koe englannin kielen käyttöä tai lainasanoja hyväksyttäväksi missään tilanteissa Suomessa.
Alustavia tuloksia tarkasteltaessa ei voi olla yllättymättä siitä, että vaikka englannin kielellä on iso rooli vastaajien elämässä, näyttävät asenteet englannin kielen vaikutusta ja käyttöä kohtaan olevan kuitenkin enemmistön osalta kielteisiä. Toisin sanoen, ainakin tästä vastaajajoukosta enemmistö kokee englannin jonkinlaisena uhkana suomen kielelle. Vaikka ajatus englannista uhkana on tunnistettu myös aiemmassa tutkimuksessa (esim. Leppänen ja Pahta 2012), aiempi laaja kyselytutkimus suomalaisten suhtautumisesta englantiin kuvasi lähinnä myönteisiä asenteita –– tosin nämä tulokset heijastelevat asenneilmapiiriä yli 15 vuoden takaa (Leppänen ym. 2011). Toisaalta on huomioitava, että enemmistö vastaajista näkee englannin kielen myös hyödyllisenä. Eli vaikuttaa siltä, etteivät nämä kaksi näkökulmaa ole toisiaan poissulkevia (ks. esim. Thøgersen ja Preisler 2024). Tulokset ovat kuitenkin vielä alustavia, ja palaamme tulkitsemaan niitä tarkempien analyysien valossa tulevissa tutkimusjulkaisuissa. Viimeisenä täytyy vielä muistuttaa, että tämän tutkimuksen tuloksiin voivat vaikuttaa verkko-otoksen vinoumat (esim. ikä- ja sukupuolijakauma, ja mahdolliset piiloon jäävät vinoumat) –– tulevaisuudessa tavoitteenamme onkin toistaa vastaava kysely suomalaisia monipuolisemmin edustavalla otoksella. Lähteet:
Leppänen, S. ym. (2011). National Survey on the English Language in Finland: Uses, meanings and attitudes. Studies in Variation, Contacts and Change in English, http://www.helsinki.fi/varieng/journal/volumes/05
Leppänen, S. & Pahta, P. (2012). Finnish Culture and Language Endangered – Language Ideological Debates on English in the Finnish Press from 1995 to 2007. Teoksessa: Blommaert, J., Leppänen, S., Pahta, P. & Räisänen, T. Dangerous Multilingualism: Northern perspectives on order, purity and normality, 142-175. Houndsmills: Palgrave Macmillan.
Thøgersen, J. & Preisler, B. (2023). Danskerne og det engelske sprog – dengang og nu. Nydanske Sprogstudier, 64, 8–50.
Comments